Heike Bosin haaksirikko Kalajoella

m/s Heike Bos upposi Rahjan satamassa vuonna 1971 – meklari Kari Koivu kertoo

Tapahtuma, joka on jäänyt hyvin mieleen, on Heike Bosin haaksirikko. Se johtuu ehkä siitä, että olin ehtinyt olla työssäni vasta kolmisen kuukautta, kun m/s Heike Bos upposi Rahjan satamassa pimeänä lumisateisena marraskuun iltana vuonna 1971.

Heike Bos saapui Rahjaan pyhäinpäivän aattona, perjantaina. Lastaus aloitettiin maanantaina. Siihen aikaan Heike Bos ooli suurimpia Rahjassa käyneitä laivoja. Sen oli ilmoitettu lastaavan ruumaan 1300 kuutiota trukkipaketteja. Se oli niin suuri määrä, että koko firman porukka kävi laivalla ihmettelemässä ruuman kokoa.

Toimin laivan selvittäjänä parin kuukauden vankalla kokemuksella. Kun sain selvityksen tehtyä, luotsi Hugo Knaapi tuli laivaan. Lähettelin lähtötietoja telexillä vanhan konttorin perähuoneessa ja välillä vilkaisin ikkunasta ulos, joko laiva on menossa. Konttorista näki silloin merelle.

Tuuli kiihtyi ja lumipyry alkoi

Laiva lähti ja meikäläisenkin huomiota kiinnitti se, että tyyrpuurin valot näkyivät hetken aikaa konttorille. Laivan suunta oli siis kohti Romun nokkaa. Laiva kuitenkin häipyi pimeään. Lopettelin hommat ja lähdin ulos. Heti kun avasin oven, ulkona tuntui voimakas öljyn haju. Silloinen vartija, narumies Hugo Siipo tuli paikalle. Yhdessä ihmeteltiin, että mitä on tapahtunut. Arvelimme, että pahasti on käynyt. Laivaa ei näkynyt missään.

Älysin sen verran, että johtaja Martti Rahjalle pitää heti ilmoittaa. Muistin, että hänellä ei ollut silloin puhelinta. Mietin, että mihin soittaisin, muuta ei tullut mieleen kuin Martin lähellä oleva TB:n huoltoasema! Soitin sinne. Martti soitti hetken kuluttua takaisin ja antoi ensiohjeita: ilmoita varustamolle ja merivartiostolle ja niin sitten teinkin. Martti huristi itse Volkkarilla paikalle ja sanoi, että hyppää kyytiin, mennään Romuun katsomaan. Kun pääsimme perille, laiva oli juuri ajautumassa Romun nokan kohdalla takaisin altaaseen. Siitä se vähitellen painui pohjaan ja tarttui kiinni.

Merivartiosto ei päässyt asemalta

Tuuli oli yltynyt niin kovaksi, että merivartiosto ei päässyt asemalta Pauhasta ulos. Laivan väki tuli pelastusveneellä maihin. Kaikki olivat hyvässä kunnossa lukuun ottamatta kokkia, jonka sormi katkesi laivan ja pelastusveneen välissä aallokossa. Ensiksi heidät majoitettiin konttoriin. En yhtään muista mihin he sieltä menivät yöksi. Varustamo ryhtyi toimiin laivan pelastamiseksi ja me lähdettiin yöksi kotiin.

Aamulla töihin palattaessa laiva oli samalla paikalla. Aallonmurtajan ulkopuolella kiikkui kovassa mainingissa hinaaja Vaasa kärkkymässä pelastustöitä. Pelastustyön sai kuitenkin toinen yhtiö, Neptun, jonka hinaaja Protector purki kansilastin. Laiva hinattiin laituriin, jossa ruumalasti purettiin. Vuodot korjattiin betonilla ja Protector hinasi Heike Bosin telakalle Tukholmaan. Lasti taaplattiin konttorin päähän kuivumaan seuraavaan kesään saakka. Vein kipparin ja muutaman miehen Kokkolan lentokentälle. Perämies jäi laivaan ja meni sen mukana Tukholmaan.

En ole milloinkaan nähnyt asiasta mitään virallista selvitystä, mutta varmaan laiva osui Romun nokkaan ja sai vuodon. Kone sammui sitten, kun ulompana vesi pääsi laivaan sisälle. Tuuli oli sikäli suotuisa, että paatti osui takaisin satama-altaaseen.