Rauanheimon tarina
Huhtikuun 7. Päivänä 1884 jätti konttoristi Otto Waldemar Rodén Kokkolan maistraattiin hakemuksen saadakseen ”harjoittaa porvarillista elinkeinoa kattaen höyrylaivahuolinta-agentuurin, komissioonin ja huolintatoiminnan, sekä laillisten tavaroiden kaupan”. Maistraatin hyväksyntä on päivätty samalle päivämäärälle. Näin alkoi Oy M. Rauanheimo Ab:n toiminta.
Ykspihlajan satama on vilkas jo vuosisadan vaihteessa. Siellä käy sekä kotimaisia että ulkomaisia aluksia. Luotsauksia tehdään vuosittain n. 250. Ennytys on vuonna 1905 peräti 327. Vientiä ja tuontia on enemmän kuin muissa pohjalaisissa satamissa. Syynä siihen ovat hyvät satamaolosuhteet ja luonnon syväväylälle. Lisäksi suorat väylät varustettiin jo 1880-luvulla majakkavalaistuksella. Sen jälkeen voitiin luotsata myös pimeässä.
Lisää tavaraa – ja rosvoja
Kun liikenne kasvaa, tarvitaan väylälle syvyyttä ja lisää laituritilaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana suuri osa transitoliikenteestä kulkee Ykspihlajan kautta. Suuria määriä tavaroita laivataan Narvikista Ykspihlajan kautta Venäjälle. Mutta sataman kapasiteetti ei riitä näin suurelle liikenteelle. Pakkahuone ja makasiinit ovat liian täynnä tavaraa ja tavaraa joudutaan varastoimaan avokentillä pressujen alla tai jopa paljaan taivaan alla. Satamassa vallitsee kaaos ja varkauksia havaitaan jatkuvasti. Rikollisia tulee satamaan jopa Helsingistä asti ja heitä tuomitaan pitkissä oikeudenkäynneissä sakkoihin ja vapausrangaistuksiin.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vallitsee pula tonnistosta, mutta kuitenkin jo 1920-luvun alussa laivaliikenne Ykspihlajassa kasvaa. Raakapuun kysyntä on suurta, sahatavaraa ja parruja viedään huomattavia määriä. Satamassa on elämää ja vilskettä. Liikenteessä on edelleen raakatakiloituja purjealuksia, vaikka höyrylaivat hallitsevat jo meriliikennettä. Kun satamassa vierailee samanaikaisesti 20-30 alusta, on selvää, ettei kaikille voi riittää laituripaikkaa. Propsilaivat lastaavat redillä ja joskus on ahdasta.
Yxpila Stevedoring
Puutavaran käsittelyn johtavat liikemiehet perustivat 1.2.1929 yhteisen yhtiön nimeltään Ab Yxpila Stevedoring Co. Ltd raakapuun ja sahatavaran huolintaa ja ahtausta varten. Yritys kehittyi nopeasti ja hallitsi puutavarankäsittelyä Ykspihlajassa toiseen maailmansotaan asti. Astley W. Rodén omisti runsaat 30 % yrityksen osakkeista. Adolf Lahden ja David Eklöfin perustamat avoimet yhtiöt muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1932 nimellä Adolf Lahti & Co Yxpila Ltd. D. Eklöf Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimi David Eklöf.
Jatkosodan aikana Ykspihlajan satama oli tärkeä tarvikkeiden purkusatama. Saksalaiset alukset kuljettavat tarvikkeita joukoilleen Suomessa ja suuria määriä tavaroita varastoidaan Ykspihlajassa. Purun ja huolinnan hoiti kokonaisuudessaan Ab Otto Rodén Oy ja YSC. Vuosina 1941-1943 toiminta on erittäin tuottavaa.
M
. Rauanheimo tulee Ykspihlajaan
Sodan loppuminen tuo uusia kilpailijoita Ykspihlajaan: Oy Liinahamari Stevedoring Co Ab ja M. Rauanheimo Ab, jotka omistaa Nordström-konserni Loviisassa. Yritykset ovat toimineet Petsamossa ja aloittavat ahtaus- ja huolintatoiminnan Ykspihlajassa.
1970-luvulla alan työehdoissa tapahtuu perustavanlaatuisia muutoksia. Se on yksi syistä, joiden vuoksi Adolf Lahden omistajat luopuvat leikistä. Vuonna 1972 Rauanheimo-yhtymä ottaa yrityksen haltuunsa. Vuonna 1975 Kokkolan sataman väylää syvennetään 9,5 metriin saakka.
Keväällä 1983 Nordström-konserni päättää keskittää toimintansa kotikaupunkiinsa Loviisaan ja myy Rauanheimo-yhtymän Ykspihlajassa Oy Auto-Haro Ab:lle. Yhtymällä on 115 vakituista työntekijää ja 19 miljoonan markan liikevaihto. Auto-Harosta tulee kolmas omistajaryhmä, joka ottaa vastuun huolinta- ja ahtaustoiminnan kehittämisestä Ykspihlajassa.
Kokkola on Suomen suurimpia satamia
Kokkolan Satama tekee ennätystuloksen vuonna 1983. Tavaraliikenne ylittää 2 miljoonaa tonnia. Kokkolan satama on nyt Suomen kymmenen suurimman sataman joukossa. Syksyllä 1987 ruoppaustyöt on saatu päätökseen ja väylän syvyys on kasvanut 9,5 metristä 11 metriin.
Oy M. Rauanheimo Ab siirtyy helmikuussa 1988 Ab Bs Financen omistamalle Botnia Shippingille. Yrityskaupan myötä sama yritys hoitaa nyt satamatoiminnot sekä Kokkolan että Pietarsaaren satamissa. Rauanheimon 85 työntekijää siirtyvät uuden omistajan palvelukseen. Yrityksen liikevaihto kasvaa 16 miljoonaan markkaan.
Vuonna 1993 Ykspihlajan satamasta laivataan ensimmäisenä satamana Suomessa puutavaraa Japaniin. Ensimmäinen 40 000 tonnin koe-erä rautapellettiä saapuu. Venäläiset viranomaiset ovat valmiita viemään 2,5 miljoonaa tonnia seuraavina vuosina.
Syväsataman laituria jatketaan 220 metriin saakka eli laiturin pituus kaksinkertaistuu. Muutama hehtaari varastokenttää asfaltoidaan ja sinne asennetaan valaisinpylväät. Ruoppaustyöt valmistuvat Kokkolassa ja tällä kertaan väylä syvenee 11 metristä 13 metriin.
KWH-konserni
Vuonna 2001 Oy M. Rauanheimo Ab siirtyy KWH-konsernin omistukseen. Rauanheimon toiminta on laajentunut kovaa vauhtia ja vuonna 2020 yrityksellä on toimintaa Kokkolan lisäksi kuudessa eri satamassa Suomessa: Oulu, Tahkoluoto, Koverhar, Vuosaari, Kotka ja Hamina. Yritys on Suomen suurin transitoliikenteen toimija ja kuivabulkin satamaoperaattori.
Portti Venäjälle
Rauanheimo on 136 vuotta kestäneen toimintansa aikana kasvanut transitoliikenteen huippuasiantuntijaksi ja pystyy tarjoamaan transitopalveluita kaikissa Suomen syväsatamissa, joihin on hyvät yhteydet sekä maitse että meriteitse. Toimivien rautatieyhteyksien ja kiinteiden yhteistyösuhteiden ansiosta Rauanheimo onkin Suomen portti Venäjän markkinoille.
Yhtiön transito-osasto tekee tarvittavat huolinta-, varastointi-, kuormankäsittely- ja kuljetusjärjestelyt yhteistyössä logistiikkakumppaneidensa kanssa. Venäjän kieltä osaavan ja paikalliset kauppatavat tuntevan henkilökunnan ansiosta voidaan tarjota kattavat kokonaispalvelut venäläisille asiakkaille.
Rauanheimo tarjoaa tänä päivänä laivanselvityspalveluja Kokkolan, Vuosaaren, HaminaKotkan, Porin, Koverharin, Oulun ja Kalajoen satamissa. Yrityksen palveluksessa on monta kokenutta laivanselvittäjää, jotka palvelevat vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Vuosien mittaan Rauanheimon laivanselvittäjät ovat kasvattaneet laajan verkoston johon kuuluvat mm. luotsit, tulli, satamalaitokset, varustamot sekä muut yhteistyökumppanit.