Gunnar Heinonen – Suomen lippu korkealla
Gunnar Heinonen on tehnyt pitkän uran merikuljetusalalla. Oman työn ohella hän on toiminut aktiivisesti sekä Suomen Laivameklariliitossa että alan kansainvälisissä järjestöissä.
”Toivon, että Suomen näkyvyys kansainvälisissä yhteyksissä pysyisi jatkossakin hyvänä”, Heinonen toteaa liiton tulevaisuudesta keskusteltaessa. Heinosen mielestä henkilökohtaiset suhteet alan toimijoihin ovat yhtä tärkeämpiä nykyaikana, tässä ”koneiden keskellä”.
”Suomen pitää näkyä ja kuulua, mutta yhtä lailla meidän on haluttava ja osattava nähdä ja kuulla muita. ”
Kansainvälisyydestä ja kielistä kiinnostunut Heinonen valmistui Hankenilta vuonna 1964. Vuosina 1965-67 hän työskenteli Ateenassa, suomalaisten paperitehtaitten muodostaman Finnpapin myyntiorganisaatiossa. Ateenassa Heinonen hoiti myös Suomen pääkonsulin sihteerin tehtäviä. Keväällä 1967 sotilasjuntta kaappasi vallan Kreikassa. Heinonen kertoo, miten ulkona liikkumista rajoitettiin ja puhelimia kuunneltiin. Saman vuoden syksyllä Heinonen palasi Suomeen. Muistoksi Kreikan vuosista jäi Heinosen mukaan nyttemin ruostunut ”katukreikan” taito.
Transfennica, Finnlines ja Finncarriers
Työpaikaksi vaihtui Suomen Kartonkiyhdistys Finnboard. Heinonen toimi Finnboardin laivauspäällikkönä vuoteen 1976 asti, jolloin siirtyi vastaperustettuun Transfennicaan. ”Transfennica oli Suomen metsäteollisuuden yhdistysten (Finnpap, Finnboard, Finncell ja Converta) yhteinen osuuskunta, johon keskitettiin kaikki metsäteollisuuden vientilaivaukset. Toimin yrityksessä Manner-Euroopan osaston päällikkönä.”
Transfennicasta tie vei Finnlinesiin rahtijohtajaksi. Finncarriersin toimitusjohtajana Heinonen aloitti vuonna 1981. Vuonna 1987 hän siirtyi toimitusjohtajaksi ruotsalais-norjalaiseen Transocean-varustamoedustus ja -laivanselvitysyritykseen. Tästä tehtävästä Heinonen jäi eläkkeelle vuonna 2002.
Tariffien poistuminen oli järkytys
”Olen kokenut yhteisten asioiden hoitamisen velvollisuutenani”, Heinonen toteaa. Vuonna 1991 häntä pyydettiin Suomen Laivameklariliiton hallitukseen, ja neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli liiton puheenjohtaja.
”Euroopan Unioniin liittyminen toi mukanaan isoja muutoksia muun muassa laivanselvitystariffeihin ja tullilainsäädäntöön. Tariffien poistuminen oli aluksi järkytys jäsenille. Nopeasti kuitenkin sopeuduttiin uuteen kilpailutilanteeseen.”
Idänkauppa muutti luonnettaan, kun Venäjälle menevä transitoliikenne lisääntyi rajusti. Samoihin aikoihin nousi esiin huumeiden salakuljetus konteissa. Liiton ja tullin välillä tehtiin aiepöytäkirja, Memorandum of Understanding, jolla pyrittiin torjumaan huumausaineiden salakuljetusta. Liitossa alettiin kehittää sekä oppisopimusjärjestelmää että satamaliikenteen Portnet-tietojärjestelmää.
”Koin, että saimme paljon aikaan”, Heinonen toteaa vuoteen 2000 jatkuneesta puheenjohtajakaudestaan. ”Liiton hallituksen kanssa oli helppo tehdä töitä. Hallitus oli asiantunteva, laaja-alainen ja oma-aloitteinen”, Heinonen kiittää.
Näköalapaikan merenkulun alalle tarjosi myös Merenkulun neuvottelukunta, johon Heinosta pyydettiin mukaan vuonna 1998.
Fonasba ja Ecasba
Suomi oli mukana niiden yhdentoista maan joukossa, jotka vuonna 1969 perustivat FONASBAn (Federation of National Shipbrokers and Agents). Vuonna 1994 Gunnar Heinonen valittiin pohjoismaiden edustajaksi FONASBAn hallitukseen, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli järjestön puheenjohtaja. Yli 50 vuotta toimineella järjestöllä on nykyään jäseniä yli 60 maassa. Siitä on kasvanut merkittävä toimija merenkulun globaalilla sektorilla.
”Jäsenten erilaisuus on samalla kertaa FONASBAN rikkaus ja haaste. Järjestön tärkein tehtävä on ajaa jäsentensä etuja. Koulutus, verkostoituminen sekä yhteisten pelisääntöjen luominen ja ylläpitäminen ovat myös keskeisiä asioita.”
”On erittäin tärkeää, että tieto järjestön toiminnasta ja saavutuksista välittyy oman kansallisen liittomme jäsenille. Tässä kohdin liitossa tehdään nykyisin erinomaista työtä.”
Vuonna 2002 FONASBAn kokous pidettiin Rio de Janeirossa. Kokouksessa Heinonen valittiin Euroopan jaoston ECASBAn puheenjohtajaksi. ”ECASBA onnistui luomaan hyvät ja toimivat suhteet Euroopan komission eri elimiin. Yhteistyö on ollut luontevaa ja helppoa. Keskusteluihin on päästy mukaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, oli kyse sitten kuljetuksista, tullista tai veroista.”
”Oleellista EU:ssa on osata toimia asiantuntevasti oikeaan aikaan”, Heinonen korostaa.
Pidetään Suomen lippu korkealla
”Kaikessa järjestötoiminnassa olen halunnut pitää Suomen lippua korkealla. Tehtävissä pärjääminen on vaatinut kielitaitoa ja halua ymmärtää toisten ihmisten näkökantoja. On oltava sosiaalinen, tavattava ihmisiä ja solmittava kontakteja.”
”Tärkeintä on kuitenkin olla oma itsensä. Siten tätä työtä jaksaa.”