Purjealusten aikaan aluksen omistaja toimi aluksen päällikkönä, joka hankki lastin, purjehti aluksen määräsatamaan ja hoiti alustaan koskevat asiat satamassa. Aluksen päällikkö hoiti myös koko kaupankäynnin eli myi lastin määräsatamassa ja osti sitten uuden lastin. Ja sitten purjehdittiin eteenpäin. Jo 1720 annettiin kuitenkin Ruotsi-Suomessa ensimmäinen asetus laivameklareiden toiminnasta.
Lue lisää: Miten kaikki alkoi?
Johannes (John) Dahlberg (1848–1915) perusti laivameklaus- rahtaus- ja huolintaliikkeensä Aktiebolaget John Dahlbergin vuonna 1881. Yhtiö on yksi Suomen vanhimmista alan yrityksistä ja useiden yrityskauppojen jälkeenkin yhä Laivameklareiden jäsen. Yritys keskittyi Haminassa erityisesti sahatavaran kauppaan ja sen toimitusjohtajana toimi 1970-80 -lukujen vaihteessa Lisa Andström, joka lienee silloin ollut tehtävässään alan ainoita naisia.
Lue lisää John Dahlbergistä ja Lisa Andströmistä.
Huhtikuun 7. Päivänä 1884 jätti konttoristi Otto Waldemar Rodén Kokkolan maistraattiin hakemuksen saadakseen ”harjoittaa porvarillista elinkeinoa kattaen höyrylaivahuolinta-agentuurin, komissioonin ja huolintatoiminnan, sekä laillisten tavaroiden kaupan”.
Maistraatin hyväksyntä on päivätty samalle päivämäärälle. Täten alkoi sen yrityksen toiminta, joka eri vaiheiden jälkeen on kehittynyt nykypäivän Oy M. Rauanheimo Ab:ksi.
Lue lisää Rauanheimosta
Helsinkiläinen nuorimies Victor Ek valmistui Lyypekin kauppiasopistosta vuonna 1880. Hän perusti Helsinkiin huolinta- ja agentuurifirman vuonna 1885. Yrityksen pääliiketoimintana olivat linjamerenkulku, huolinta sekä muuttopalvelut. Aluekonttorit perustetiin ensin Hankoon, jossa toimitaan vieläkin ja myöhemmin myös Turkuun ja Vaasaan. Yritys on Suomen Laivameklareiden perustajajäsen.
Lue lisää Victor Ekistä
Herman Andersson syntyi Raahessa kauppiasperheeseen vuonna 1858. Hän muutti Ouluun vuonna 1895, jonne hän perusti nimeään kantavan huolintaliikkeen vuonna 1902. Oppinsa alalle hän hankki meklari- ja speditiotoiminimi K. E. Höckertin palveluksessa. Oy Herman Andersson on Suomen Laivameklareiden perustajajäsen.
Lue lisää Herman Anderssonista
Laivameklariliiton varsinainen perustava kokous pidettiin hotelli Kämpissä 18.3.1920. Kokouksen puheenjohtajana oli Hugo Dahl, joka myöhemmin samana vuonna valittiin koko liiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana hän hoiti oman toimensa ohella myös kaikki liiton toimintaan liittyneet juoksevat asiat aina vuoteen 1945 saakka.
Lue lisää: Laivameklari Yhdistys perustetaan
Nils Österberg aloitti kauppakoulun käytyään työt meklarina Haminassa jouluna 1960. Yhtiön nimi oli siloin Oy Cadenius & Grahn Ab. Nisselle tulivat työvälineinä tutuiksi hyrrä ja snurra, teleks, telefax ja lankapuhelin, jota joskus joutui etsimään Helsingin puolelta Sipoosta saakka, kun puhelinlangat olivat poikki. Aluksi käytiin myös puku päällä myös suurlähetystössä selvittämässä asioita!
Lue lisää Nils Österbergin työurasta ja Cadenius & Grahnin vaiheista.
Suomen Laivameklariliitto on perustajajäsen vuonna 1969 perustetussa kansainvälisessä alan kattojärjestössä FONASBAssa (Federation of National Shipbrokers and Agents) sekä Euroopan laivanmeklariliittojen yhteistyöjärjestössä ECASBA (European Community Association of Ship Brokers and Agents) ja lisäksi työskennellään myös pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.
Lue lisää kohdasta Kansainvälinen toiminta tai kunniajäsen Gunnar Heinosen haastattelu
Kari Koivu on työskennellyt vuodesta 1971 lähtien Rahjan Huolinnan palveluksessa Kalajoella Rahjan satamassa laivameklarina – ja on tässä tehtävässä edelleen. Hän on työssään nähnyt alan monet muutokset. Erityisesti mieleen on jäänyt aivan sataman edustalla sattunut Heike Bosin haaksirikko.
Lue lisää meklari Kari Koivusta ja Heike Bosin haaksirikosta.
Lisa Andström (1930-1983) työskenteli koko työuransa Aktiebolaget John Dahlbergin palveluksessa, viimeksi yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1979. Hän oli työssä ollessaan Suomen ensimmäinen ja ainoa laivameklariyrityksen naispuolinen toimitusjohtaja.
Lue lisää Lisasta tai Dahlberg’ Agencystä
Pitkän uran kauppamerenkulun alan asinatuntijana tehnyt turkulainen Hannu Honka toimi Suomen Laivameklariliiton asiamiehenä osa-aikaisesti vuosina 1980-1995. Honkaa pyysi tehtävään liiton silloinen puheenjohtaja Eino Nummila. Hän katsoi, että juristin osaaminen on tarpeen liiton toiminnassa. Hannu Hongan erityisalaa olikin ja on meri- ja kuljetusoikeus.
Lue lisää Hannu Hongasta, luettelon liiton puheenjohtajista ja asiamiehistä löydät täältä.
Suomen liittyminen Euroopan Unionin jäseneksi toi monia muutoksia meklareiden työhön. Yhteisesti sovittava hinnoittelu eli tariffit eivät enää olleet mahdolliset kilpailulainsäädännön vuoksi, EU-alueen tullimuodollisuudet vähenivät ja uusi alusilmoitusjärjestelmä eli Portnet otettiin käyttöön.
Lue lisää kohdista Vaikuttamisen paikkoja, Tariffit ja Portnet
Vuonna 1982 FONASBAn vuosikokous pidettiin Helsingissä ja kansainvälisen liiton puheenjohtajaksi valittiin Finn Stangebye Suomesta. Vuonna 1994 Suomen Laivameklariliiton puheenjohtajana toiminut Gunnar Heinonen valittiin pohjoismaiden edustajaksi FONASBAn hallitukseen, ja vuonna 1997 hänestä tuli koko järjestön puheenjohtaja. Myöhemmin hänet valittiin myös ECASBAn puheenjohtajaksi.
Lue lisää Gunnar Heinosen urasta ja liiton kansainvälisestä toiminnasta
Tämäkin on laivameklarien työtä: 10 000 neliömetrin laajuinen ja noin 3 500 tonnin painoinen, teräsrakenteinen terassi kuljetettiin SAL Heavy-Liftin Svenjalla Raumalta Dubaihin. Projekti kesti kokonaisuudessaan noin vuoden ja pelkkä lastaus kesti parisen viikkoa.
Kahdeksassa osassa ollut terassi lastattiin neljään kerrokseen yhtiön Svenja-raskaskuljetusalukseen. Painavin osa painoi 740 tonnia. Sekä lastia että alusta oli tuettava erityisrakenteilla, jotta pitkä matka sujuisi turvallisesti. Kun Svenja oli valmis lähtöön, lasti ulottui 16 metriä laivan perän yli sekä 15 metriä toisen ja 9 metriä toisen laidan yli.
CMA CGM Finlandin toimitusjohtaja Jouni Ahrela valittiin Suomen Laivameklareiden puheenjohtajaksi liiton vuosikokouksessa vuonna 2017. Hänen toimestaan aloitettiin liiton toiminnan voimakas uudistaminen. Liitolle valittiin sen ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja, Sari Turkkila, jonka päätehtäväksi tuli liiton näkyvyyden nostaminen nykyaikaisia viestintäkanavia käyttäen.
Lisää kohdassa Puheenjohtajat ja asiamiehet ja kunniajäsen Rolf Sandbergin tervehdys