Hannu Honka, 15 vuotta meklareiden asialla

Hannu Honka toimi Suomen Laivameklariliiton osa-aikaisena asiamiehenä vuosina 1980-1995. Honkaa pyysi tehtävään liiton silloinen puheenjohtaja Eino Nummila. Hän katsoi, että juristin osaaminen on tarpeen liiton toiminnassa. Hannu Hongan erityisalaa olikin ja on meri- ja kuljetusoikeus.

”Liiton nykyinen toiminta on mielestäni jo pidemmän aikaa ollut paremmin fokusoitu edunvalvontaan eikä siinä tarvita juristia vaan toisenlaista asiantuntemusta ja panostusta”.

Yleiset sopimusehdot ja opppisopimus

Honka nostaa useista vaihtoehdoista omalta asiamieskaudeltaan esille kaksi liiton asiaa. ”Yleiset sopimusehdot hyväksyttiin liiton vuosikokouksessa 1990 ja ne ovat käytössä vieläkin, toki päivitettyinä.”

”Oppisopimuskoulutuksen saaminen yhdeksi mahdollisuudeksi kouluttautua meklarin ammattiin oli minusta tärkeää. Tämä mahdollisuus saatiin valmiiksi vuonna 1993,” kertoo Hannu Honka. Ala vain ei oikein ottanut asiaa omakseen. Oppisopimus vaatii aina työnantajalta panostusta ja Hongan mukaan yritykset eivät ehkä olleet siihen valmiita.

Väylämaksut arvostelun kohteena

Liiton agendalla olivat jo Hongan aikana julkiset merenkulkumaksut ja niiden vaikutukset liiketoimintaan. ”Erityisesti väylämaksut olivat jatkuvan arvostelun kohteena,” mainitsee Hannu Honka. ”Kustannusvastaavuuden pitäisi olla kohtuullinen, minkä lisäksi voi perustellusti kysyä onko menetelmä lainkaan tarkoituksenmukainen.”

FONASBAn Honka näkee hyvänä kansainvälisenä kokoontumisfoorumina. 1980-90 -luvuilla FONASBA laati oman vakiorahtauskirjan (Multiform), mutta myöhemmin vaikioasiakirjoja on laadittu alan tarkoituksiin muutoinkin. Keskeinen vakioasiakirjojen lähde on kuitenkin BIMCO. NORDIC-yhteistyötä oli myös jo Hongan aikana. ”Se oli alan kuulumisten vaihtoa.”

Meklareiden työ ei häviä

Hannu Honka muistaa hyvin FONASBAn vuosikokouksen Taiwanissa syksyllä 1994. Yhtenä päivänä FONASBAn kokouksen puheenjohtajana toimi Ruotsissa toimivan meklariyrityksen toimitusjohtaja. Kesken kokouksen vahtimestari tuli kertomaan jotain puheenjohtajalle, joka silmin nähden kalpeni yleisön edessä. ”Estonia oli uponnut. Ja ruotsalaisen puheenjohtajan yritys oli aluksen agentti.”

Hongan mieleen ovat henkilöinä jääneet erityisesti 1980-luvulta puheenjohtaja Tancred Arppe ja vuosien 1995-2000 puheenjohtaja Gunnar Heinonen. ”Hienoja miehiä molemmat. Herrasmiehiä. Mutta tulin hyvin toimeen muittenkin puheenjohtajien kanssa, eikä minulla ole pahaa sanottavaa kenestäkään.”

Honka seuraa edelleenkin alaa ja sen lainsäädäntöä sekä tekee tutkimustyötä, vaikka ei täyspäiväisesti. Esimerkiksi autonomisten alusten käyttöön liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä riittää keskusteltavaa. Honka arvostaa digitaalista kehitystä ja sen mukanaan tuoman tiedonhaun helpottumista oikeustieteissä ja käytännön lakimiehen toiminnassa. Meklareiden ammatin katoamista hän ei myöskään pelkää. ”Kun bisnes on toiminut todella kauan, niin ei se mihinkään nyt häviä!”

Liiton olemassaolo ja toiminta ovat erittäin tärkeitä. Alan muutoksissa tarvitaan yhteistyötä. ”Niin, jos liittoa ei olisi, niin mitä sitten? Liiton rooli on olla edunvalvoja ja sellaisena se on tarpeellinen.”

Hannu Honka

Honka toimi loppuvuoteen 2015 Åbo Akademin kansainvälisen kauppaoikeuden professorina ja on nyttemmin emeritus. Vuosina 1997-2015 Honka toimi myös Suomen merivahingonlaskijana, jonka tehtävinä ovat merivakuutusriitojen ratkaisu sekä yhteistä haveria koskevien korvausselvitysten laatiminen. Lisäksi Honka toimi Suomen merioikeusyhdistyksen puheenjohtajana 2000-luvun alusta vuoteen 2011. Hän oli 2004-2009 Suomen delegaattina UNCITRAL:in III työryhmässä, jossa laadittiin uudet tavaravahinkoa koskevat vastuusäännökset (Rotterdam Rules), ja toimi mm yhden alatyöryhmän puheenjohtajana.